Koulu-urani Kiipulan Ammattiopistossa
Koulu-urani Kiipulan Ammattiopistossa
Hyvät lukijat. Koulu voi olla joillekin hyvin tärkeä paikka maailmassa- vaikka voi olla kuitenkin myös iloinen siitä että se loppuu vaikkei ehkä ihan sillä tavalla kuin haluaisi sen loppuvan. Minä ainakin olen omasta mielestäni päätynyt sellaiseen tilanteeseen.
1. Aloitin ammatillisen opiskelu-urani Kiipulan Ammattiopistossa, Punaportilla, Hämeenlinnan toimipaikassa ja voin sanoa että se oli koko minun elämäni kaikkien aikojen onnellisin vuosi. Asetuin siellä muiden opiskelijoiden tavoin asumaan koulun asuntolaan- ensin erään huonetoverin kanssa, jonka kaa en oikein sillei viihtynyt, mutta lopulta hänet siirrettiin pois siitä huoneesta ja mä sain oman huoneen vaikka myöhemmin sinne asettui kerran kuukaudessa, aina yhden viikon ajaksi yksi ryhmämme pojista, joka seurusteli minun ryhmässäni opiskelevan tytön kanssa, jonka takia hän ei ollut kovinkaan paljon huoneessa ja muutenkin hänen kanssaan minä tulin hyvin toimeen.
Minun ryhmäni oli Valma A (Valmentava koulutus ryhmä A) ja teimme jos jonkin sorttisia tehtäviä- laskien matematiikkaa ja tehden muita kirjallisia töitä, tehden tietokoneilla hommia, kokaten keittiössä ruokaa, ollen tekemisissä joskus paikan muiden ryhmien kanssa ja ylipäätänsä tehden muutamia sellaisia asioita mitä ihan peruskoulussakin tehtiin ja ennen kaikkea, pyrimme päättämään mihin ammattilliseen koulutukseen aioimme kukin pyrkiä.
Minäpä valitsin Puhtauspalvelu-alan ja hyvästä syystäkin: Sillä puhtauspalvelu-ala eli Siivoaminen pyykkihuolto ja muunlainen tavaroiden järjestely ja siivous ja paikkojen hygieninen kunnossapito on minusta paljon helpompaa kuin monet muut työrupeamat ja ammatit- ja tärkeääkin se on, vaikkakin sen olen oppinut vasta vähän vanhemalla iällä.
Viihdyin siis hyvin asuntolassa ja sanoin täten usein että "minä olin kotona koulussa koska minä sekä asuin siellä että viihdyin siellä"! Kyllä se totta oli minusta, sillä viihdyin paljon paremmin koulussa kuin kotona ja siksi minua aina harmitti lähteä koulusta kotiin viikonlopun viettoon. Kulutin aikani, asuntolassa lukemalla kirjoja, kuunnellen kännykällä musiikkia, katselemalla tabletillani videoita Youtubesta ja Yle Areenasta, syöden herkkuja, kuten karkkia, sipsejä, Coca-Colaa, vesimelonia ja sen kanssa Akaasian-hunajaa ja joskus myös jäätelöä ja suklaata, (Tuona vuonna kävimme katsomassa Hämeenlinnan kirjastossa kolme elokuvaa: Jali ja suklaatehdas, Mulan ja Mielenpahoittaja ja noista kolmesta juuri Jali ja suklaatehdas innoitti minua syömään enemmän makeisia ja enemmän suklaalevyjä ja sai minut uneksimaan omasta yrityksestä nimeltään: Kallo-Klovnin Makeiskauppa) piirtäen, siivoten ja pesten pyykkiä ja yrittäen olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja käyden kaupassa melkein joka päivä ja ollen muutenkin jossakin päin kaupunkia.
Siihen kouluvuoteen mahtui täten paljon onnellisia hetkiä ja muistoja joita kaikkia en edes maininnut tässä kirjoitelmassa ja myös kokemuksia!
2. Ensimmäinen varsinainen ammattikoulu vuoteni alkoi oikeastaan, ainakin minun mielestäni jo ennen kuin se edes alkoi. Sillä päivänä kun vastaus hakemukseen ilmestyi ja vastauksessa oli että minut oli hyväksytty Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkintoon, tulin hyvin iloiseksi ja hyppelin ilosta ja riemusta. Sinä kesänä ilmassa oli suurta taianomaisuuden tuntua kun loin taianomaisen tarinan Kiipulan Ammattiopiston syntymisestä, erään tv-jakson inspiroimana ja itselleni myös mutta niihin pääsemme ehkä joskus vähän myöhemmin.
Ja Marraskuun ensimmäisenä päivänä huonetoveri siirtyi toiseen opiskelijataloon ja siitä lähtien minä asuin yksin tuossa koko asuntosolussa. Voin sanoa että kyllä minulla siellä tavallaan seuraa oli. Piirsin kesällä rakastumastani henkilöstä kukkaseppeleen ja hänestä itsestään kuvan ja myös eräästä animaatiohahmosta- nimittäin Pertti ja Purtti- nimisen ohjelman tyttökissa-hahmosta nimeltään Kati!
Opintoni sujuivat hyvin. Päivät kuluivat opiskellessamme siivousta, välineiden käyttöä ja puhdistamista ja muuta huoltoa, pestessämme pyykkejä, tehden joskus ruokaa Kauppakoulun alakerran keittiössä sun muuta. Mutta tämä vuosi oli hieman sekava ainakin joillekkin. Ensinnäkin Kopulaiset (kotityö- ja puhdistus- palvelualan perustutkinto) muuttivat Punaportilta Turenkiin, Kiipulan Ammattiopiston päätoimipaikkaan, Janakkalaan, sitten meidän piti muuttaa Sähkökoulun yläkertaan koska alakertaan oli tulossa iso lattianhuolto. Raijasimme paljon huonekaluja, hyllyjä ja siivousvälineitä alakerran tiloista, yläkertaan, luokkaan nro 8. Tämä tavaroiden siirtäminen ja hyllyjen kokoaminen...se olikin monien mielestä raskaalla, mutta minusta taas hauskalla tavalla kova homma.
Viihdyin siis hyvin asuntolassa ja sanoin täten usein että "minä olin kotona koulussa koska minä sekä asuin siellä että viihdyin siellä"! Kyllä se totta oli minusta, sillä viihdyin paljon paremmin koulussa kuin kotona ja siksi minua aina harmitti lähteä koulusta kotiin viikonlopun viettoon. Kulutin aikani, asuntolassa lukemalla kirjoja, kuunnellen kännykällä musiikkia, katselemalla tabletillani videoita Youtubesta ja Yle Areenasta, syöden herkkuja, kuten karkkia, sipsejä, Coca-Colaa, vesimelonia ja sen kanssa Akaasian-hunajaa ja joskus myös jäätelöä ja suklaata, (Tuona vuonna kävimme katsomassa Hämeenlinnan kirjastossa kolme elokuvaa: Jali ja suklaatehdas, Mulan ja Mielenpahoittaja ja noista kolmesta juuri Jali ja suklaatehdas innoitti minua syömään enemmän makeisia ja enemmän suklaalevyjä ja sai minut uneksimaan omasta yrityksestä nimeltään: Kallo-Klovnin Makeiskauppa) piirtäen, siivoten ja pesten pyykkiä ja yrittäen olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja käyden kaupassa melkein joka päivä ja ollen muutenkin jossakin päin kaupunkia.
Siihen kouluvuoteen mahtui täten paljon onnellisia hetkiä ja muistoja joita kaikkia en edes maininnut tässä kirjoitelmassa ja myös kokemuksia!
2. Ensimmäinen varsinainen ammattikoulu vuoteni alkoi oikeastaan, ainakin minun mielestäni jo ennen kuin se edes alkoi. Sillä päivänä kun vastaus hakemukseen ilmestyi ja vastauksessa oli että minut oli hyväksytty Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkintoon, tulin hyvin iloiseksi ja hyppelin ilosta ja riemusta. Sinä kesänä ilmassa oli suurta taianomaisuuden tuntua kun loin taianomaisen tarinan Kiipulan Ammattiopiston syntymisestä, erään tv-jakson inspiroimana ja itselleni myös mutta niihin pääsemme ehkä joskus vähän myöhemmin.
No, kouluvuoden alku koitti ja olin toivonut pääseväni asumaan Kiipulan kerrostalomaisiin asuntoloihin mutta jouduin pettymään pahan kerran kun jouduin asumaan Tähkälä- nimiseen asuntolaan ja se oli niin syrjässä että Kiipulan ilmainen Wi-Fi- yhteys ei ylettynyt sinne asti. Olin varma, olipa kyse sitten alkupäivien vaikeudesta tai ihan oikeasta huolesta, että siellä asuminen ja eläminen tulisi olemaan ainakin minulle kyllä aika hankalaa. Niinpä eräänä iltana joko keskiviikkona tai torstaina rukoilin Taivaan isältä ja hänen pojaltaan että pääsisin muuttamaan pois sieltä- eli toivoin siis ihmettä ja SEURAAVANA PÄIVÄNÄ IHME TAPAHTUI!!! Sillä eräs meidän asuntola-ohjaajamme ilmoitti että minä ja huonetoverini pääsisimme sittenkin tyttöjen tavoin muuttamaan Kuusela 2- nimiseen asuntolaan!! Sinne aloimme sitten maanantaina siirtyä, muutto tuntui tosi hyvältä. Paikka oli paljon viihtyisämpi, Wi-Fi-yhteys oli hyvä. Asetuin asumaan meille olevassa asuntosolussa pieneen huoneeseen jossa viihdyin oikein hyvin.
 |
| Tässä on Kuusela 2. Tuo kuvan ensimmäinen ovi kakkonen eli B-solu oli minun "kotini". |
 |
| Ja tässä toinen. |
 |
| Tässä on huoneestani eli "kodistani" eka kuva. |
Ja Marraskuun ensimmäisenä päivänä huonetoveri siirtyi toiseen opiskelijataloon ja siitä lähtien minä asuin yksin tuossa koko asuntosolussa. Voin sanoa että kyllä minulla siellä tavallaan seuraa oli. Piirsin kesällä rakastumastani henkilöstä kukkaseppeleen ja hänestä itsestään kuvan ja myös eräästä animaatiohahmosta- nimittäin Pertti ja Purtti- nimisen ohjelman tyttökissa-hahmosta nimeltään Kati!
 |
| Tässä on Kati... eikö hän olekin suloinen? |
 |
Ja tässä olemme minä ja Kati...
Hienosti pukeutuneena.. valmiina
lähtemään Kiipulan Ammattiopiston
Itsenäisyyspäivä-juhlaan,
7. Joulukuuta 2017, kun Suomi
täytti 100 vuotta!!!:)
|
 |
| Tässä on yläkerran käytävää... Tuolla sohvalla minä aina istuin tauoilla kännykän kanssa. |
 |
| Tämä oli meidän luokkamme, yläkerrassa. |
Syksyllä suoritin ensiapu-kurssin ja Joulun aikaan oli hygieniapassin suorittaminen ja minä ja eräs ykkösvuoden opiskelijoista, pääsimme läpi ja sen jälkeen lähdin perheeni kanssa Gran Canarian saarelle lomalle ja hauskaa oli, niin kuin aina!!! Sen jälkeen palasimme kotiin ja arki jatkui normaaliin tapaan, ja siihen aikaan sain Pirates of the Caribbean: Salazarin kosto- nimisestä elokuvasta, innostuksen myyttiseen Poseidonin atraimeen, (maagiseen esineeseen jolla Kreikkalainen meren jumala Poseidon hallitsi merta ja aiheutti maanjäristyksiä) ja se innostus johti myös siihen että loin Paholaisen atraimen (hiilihangon, jolla Helvetin paholainen, Saatana hallitsee maailman pahuutta ja josta kaikki pahojen noitien ja velhojen taikavoimat ovat peräisin ja mistä myös nämä meidän syntimmekin johtuvat) ja se sitten jatkui ensi kouluvuoden alkuun asti.
 |
| Tässä sitä taas ollaan... iloisena ja asiat kunnossa! |
 |
| "Omasta hygieniasta ja sielusta on pidettävä näin hyvää huolta!" |
Myöhemmin palasin Punaportille, koska menin sinne TOP- eli Työssäoppimis- jaksolle, mutta siellä ei ollut, väen vähäisyyden vuoksi, kovinkaan samanlaista kuin viime vuonna mutta viihdyin siellä niin työn kuin asumisenkin ääressä oikein hyvin.
Vähän ennen kuin Top- jaksoni piti päättyä, lähdin ryhmäni ohjaajien, yhden ryhmäläiseni, Punaportilta tulleen pojan ja kahden Kouvolan Kiipulan toimipaikasta olleen tytön kanssa Övertornioon, Matarengin kylään, lähelle Suomen ja Ruotsin rajaa. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut että kyllähän siellä ehkä ihan mukavaa oli- Oli ehkä vain niin paljon lunta ja kylmä sää ja olin ensimmäistä kertaa poissa kotoa juuri sellaisissa sää- ja kulttuuri olosuhteissa.
 |
Tässä olen moppaamassa erään
asuntolan käytävää
|
Mökitkin joissa majailimme, olivat minusta pikkuisen koleita mutta kävimme kuitenkin Haaparannassa Candyworldissa ja ostoskeskuksessa nimeltään Rajalla På Gransenissa ja mukavaa oli tuli osteltua karkkia ja herkkuja kummastakin paikasta ja päästiin turvallisesti takaisin mökeille.
Kommentit
Lähetä kommentti